maanantai 27. heinäkuuta 2009

Luonto on tässä ja nyt!

Reilu kymmenen vuotta siinä meni...unelman toteuttamisessa nimittäin. Välillä jo unohdinkin haaveeni tottuen kaupunkiarjessa elämiseen. Mutta sitten olosuhteet kolahtivat kohdilleen ja sopiva paikka löytyi: muutin Nokian taakse Siuron Kuljuun. Kaakeliuunit, Porinmatti, likakaivojen tyhjennys, lämminvesivaraaja, vetoisat ikkunat ja huonokuntoinen ovi. Onhan tässä kaupungin "automaattiasumiseen" tottuneelle opettelemista, mutta innostus on suurta.

Yksi yö takana. Aurinko paistaa ja aamukahvit juotu. Marja-aika parhaimmillaan ja kohta lähdenkin täydentämään mustikkavarastoja. Se käy helposti, sillä luonto on tässä ja nyt. Kävelen vain tien toiselle puolen metsään. Tullessani jätän ulko-oven auki ja annan puhtaan ilman virrata vapaasti sisään. Vapaasti sisään saavat virrata myös mahdolliset vieraat. Kaupunkiasunnossa heitä ei tarvitse pelätä, sillä eihän kaupungissa puututa naapurin asioihin. Täällä maalla kulttuuri on toinen. Naapurin lapset ovat ilahduttaneet minua jo tiiviisti vierailuillaan.